Sosiaalisen median julkaisuissamme (esimerkkinä https://fi-fi.facebook.com/jyvasparkki/photos/a.1635133110087491/2598706077063518/?type=3&theater) on jo ollut puhetta siitä, että ilmaisia pysäköintipaikkoja ei käytännössä ole olemassa. Ainoastaan se vaihtelee, ovatko ylläpito- yms. kulujen maksajina kaikki veronmaksajat (ns. kuntien ja pienimpien kaupunkien malli), kaikki lähiympäristön myymälöistä tuotteita ja palveluita ostavat asiakkaat (pieninä ja huomaamattomina osuuksina, ns. kauppakeskusten malli) vai pysäköintipaikkojen asiakkaat käyttömaksuperusteisesti (ns. isompien kaupunkien malli, toki käytössä monissa kauppakeskuksissakin yms. kohteissa). Asukaspysäköinnistä voidaan vielä nostaa ns. taloyhtiömalli, missä asukkaiden autopaikkojen kuluja katetaan yhtiö- / hoitovastikkeiden avulla ja/tai autopaikkojen kuukausimaksuilla. Oletko koskaan pysähtynyt miettimään, mistä maksat, suoraan tai epäsuorasti, kun pysäköintimaksuista puhutaan?

– Sähkö: Suomessa tunnetusti riittää pimeää vuodenaikaa ja vuorokausissa pimeitä tunteja. Näin ollen valaistus on käytännössä välttämätön ominaisuus pysäköintikohteen rakenteesta ja sijaintipaikasta riippumatta. Jonkin verran on käytössä myös esimerkiksi sulanapitolämmityksiä. Niiden avulla parannetaan muun muassa ajoluiskien ja porrashuoneiden talviolosuhteita liukkautta vastaan, vaikka pysäköintikohde muuten olisi lämmittämätön.

– Siivoaminen ja kiinteistönhoito sekä -huolto: Roskien keruuta. Roska-astioiden tyhjentämisiä. Harjakoneella pesu- / puhdistusajoja. Jätehuoltoa. Lumien aurausta ja poisvientejä, hiekoittamista. Ajoväylien ja parkkiruutujen pintojen kunnostamista, viivamaalauksien uusimista. Graffitien poistamista. Lamppujen ja tarvittaessa valaisimien vaihtamista. Turvavalotestauksia, sprinkleri- ja paloilmoitinkokeiluja. Ovien, lukkojen, hissien jne. huoltoja ja -korjauksia, …

– Vartiointi ja kameravalvonta: Esimerkiksi Jyväs-Parkin pysäköintitalot kuuluvat vartiointiliikkeen piirivartiointiin, eli käytännössä vartija käy satunnaisesti kohteessa riippumatta siitä, tuleeko erillisiä hälytyksiä saapua paikalle. Näiden lisäksi on tarvekohtaiset käynnit. Jokaisessa P-talossamme on myös valvontakameroita, ja niihin liittyvien tietoliikenneyhteyksien yms. ylläpito maksaa, ei pelkästään kameroiden huoltaminen, korjaaminen tai uusiminen.

– Kulunvalvonta ja investoinnit nykyaikaiseen teknologiaan: Käyttömaksuperusteisissa pysäköintikohteissa on tavalla tai toisella kontrolloitava, että nimensä mukaisesti pysäköintimaksu kohdistuu autoilijalle. Tämä näkyy perinteisesti ulospäin puomeina, pysäköintilipukkeina, lippuautomaatteina tai automaattikassoina jne. Edellä mainituille kohdille alkaa nykypäivänä olla ratkaisuja, jotka helpottavat ja nopeuttavat autoilijan pysäköintiasiointia huomattavasti. Näitä ovat esimerkiksi rekisteritunnistusjärjestelmä ja mobiilisovellukset pysäköintitapahtumien / -maksujen hallintaan. Tietenkään nämä eivät täysin maksuttomasti ole syntyneet, eikä näitä ilmaiseksi ylläpidetä ja päivitetä autoilijaa entistäkin paremmin palveleviksi. Tässä yhteydessä mainittakoon myös sähköautojen latausmahdollisuudet. Teknologiaa on tuotu P-kohteisiin, esimerkiksi P-Pergamentissa kaikki 622 autopaikkaa on varustettu lataus- / lämmitysominaisuudella, mutta käyttömaksu on varsinaisesta pysäköintimaksusta erillisenä, eli tässäkin tapauksessa käyttäjä maksaa.

– Verot: Esimerkiksi Jyväs-Parkki ilmoittaa käytännössä kaikki pysäköintihintansa ulospäin niin, että hinta sisältää arvonlisäveron. Sen suuruus on tällä hetkellä 24 %. Toisin sanoen, jos maksat pysäköinnistä esimerkiksi 1 euron, siitä noin 19,3 senttiä menee verottajalle (19,3 snt + 80,7 snt = 1 € = 1,24 x 80,7 snt). (Lisäksi sitten muun muassa kiinteistöverot yms.)

– Asiakaspalvelu: Etenkin käyttömaksuperusteisissa pysäköintitaloissa asiakas saa tarvittaessa apua ja vastauksia kysymyksiinsä oikeilta ihmisiltä, vaikka he eivät paikan päällä kohteessa olisikaan. Esimerkiksi Jyväs-Parkin P-taloissa puomeilla ja automaattikassoilla olevilla asiakaspalvelupainikkeilla saat ääniyhteyden valvomoon 24/7.

– Organisointi: Ihmiset tilaavat, hallinnoivat ja johtavat kaikkea sitä, mitä edellä mainittujen esimerkkiosa-alueiden järjestämiseen, olemassaoloon ja toteutumiseen liittyy.

Onko 0,50-2 €/h käyttöön perustuva pysäköintimaksu sittenkään niin iso kuin toisinaan mielipiteiden tunneryöpyissä ihmetellään 😉…? Kuukausisopimustuotteita käyttävälle asiakkaalle laskennallinen tuntihinta on käytännössä vieläkin edullisempi kuin 0,50 €/h.